- Viime lokakuussa olin reissussa. Sen reissun jälkeen mä oon muuttunu. Mun silmät on avaantunut ja sen takia mun kaverit on ruveneet miettii että onko mulla kaikki hyvin. Yksi kaveri kertoi toisen kaverin (monimutkaista) kertoneen hänelle, että minusta on tullut hiljainen enkä ole oma itseni. Kun kuulin asiasta, säikähdin. Toivon - ja toivon edelleen - ettei kukaan muu huomannut muutosta käyttäytymisessäni. Sen jälkeen olen yrittänyt olla enemmän "oma itseni". Mutta mä en jaksais pitää tätä hymyilevää naamiota mutta mun on pakko jos en haluu muiden huolestuvan ja alkavan sääliä minua. Enkä halua kenenkään säälivän minua.
- Mä kerroin mun siskoille mun aikomuksesta lähtee opiskelemaan yliopistoon. Vastaanotto tälle uutiselle: nauru. Ne sanoi etten mä kuitenkaa minnekkään yliopistoon mene. Ja ne on alkaneet kuittailla siitä. Ne kai toivoo että mä pysyisin täällä kotiseudulla ikuisesti jotta niillä olisi aina joku jolle tyrkätä lapset hoitoon.
- Meidän luokka oli viime vuona mahtava, mutta nyt odotan melkein vain sitä päivää jolloin sanon heille hyvästit. Välitän heistä edelleen paljon, mutta olen väsynyt heihin.
I haven't wrote for a while so here is something about my life. 1. I have changed. My eyes have opened and that's why my friend are worried about me. Now I pretend that everything is ok. But I'm tired to wear this mask. 2. I told for my sisters that I'll study at university at one day. They just laughed and said: "No you don't". 3. At last year our class was awesome but now I just wait that day when I get rid of them.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti