Once - but not anymore

Seison raunioinden luona,
katson sinne sisään,
ja näen vain romua,
joka joskus oli minä.


I'm standing next to ruins,
I watch in,
and I see only junk,
what once was me.

Siivet on multa pois leikattu,
ne joilla voisin lentää sun luokse,
mutta ei niistä edes hyötyä olisi,
sillä en vois luokses tulla,
vaikka siipeni olisivat tallella.

Ensi sunnuntaina tulee vuosi täyteen mun kissan kuolemasta. Tajusin sen tänään. Tää vuosi on menny tosi nopeesti, mutta ikävä ei ole kadonnut minnekkään - eikä koskaan katoa.

My cat died 3.2.2012. I realized today that hi died a year ago. This year have gone so fast but I still miss my cat.

Behind the mask

Ei ole tullut taas kirjoitettua vähään aikaan joten tässä ois nyt pieni tilitys omasta elämästä (hyvin tylsää tekstiä siis luvassa)

1. Viime lokakuussa olin reissussa. Sen reissun jälkeen mä oon muuttunu. Mun silmät on avaantunut ja sen takia mun kaverit on ruveneet miettii että onko mulla kaikki hyvin. Yksi kaveri kertoi toisen kaverin (monimutkaista) kertoneen hänelle, että minusta on tullut hiljainen enkä ole oma itseni. Kun kuulin asiasta, säikähdin. Toivon - ja  toivon edelleen - ettei kukaan muu huomannut muutosta käyttäytymisessäni. Sen jälkeen olen yrittänyt olla enemmän "oma itseni". Mutta mä en jaksais pitää tätä hymyilevää naamiota mutta mun on pakko jos en haluu muiden huolestuvan ja alkavan sääliä minua. Enkä halua kenenkään säälivän minua.
2. Mä kerroin mun siskoille mun aikomuksesta lähtee opiskelemaan yliopistoon. Vastaanotto tälle uutiselle: nauru. Ne sanoi etten mä kuitenkaa minnekkään yliopistoon mene. Ja ne on alkaneet kuittailla siitä. Ne kai toivoo että mä pysyisin täällä kotiseudulla ikuisesti jotta niillä olisi aina joku jolle tyrkätä lapset hoitoon.
3. Meidän luokka oli viime vuona mahtava, mutta nyt odotan melkein vain sitä päivää jolloin sanon heille hyvästit. Välitän heistä edelleen paljon, mutta olen väsynyt heihin. 

I haven't wrote for a while so here is something about my life. 1. I have changed. My eyes have opened and that's why my friend are worried about me. Now I pretend that everything is ok. But I'm tired to wear this mask. 2. I told for my sisters that I'll study at university at one day. They just laughed and said: "No you don't". 3. At last year our class was awesome but now I just wait that day when I get rid of them. 

2012 is gone

Ei ole tullut kirjoitettua viimeaikoina,joten nyt on pakko kirjoittaa edes jotain :)

Nyt on sitten vuosi vaihtunut. Taakse jäi vuosi täynnä muistoja - niin hyviä kuin huonoja - tapahtumia ja uusia kokemuksia. Vuoden 2012 kohokohtia olivat oman koiran saaminen 4.2., kahden tätitettävän syntyminen, rippileiri (joka oli mahtava hyvän porukan ansiosta ) ja matka Puolaan lokakuun alussa. Ja monet hyvät muistot kavereiden kanssa.

 Nyt ei auta muuta kuin toivoa että vuosi 2013 on hyvä vuosi täynnä onnea ja iloa :)

Year has changed. 2012 is full of memories - good and bad - events and new experienc. The best things in 2012 were 4.2. when I got my dog, two of my sisters got a child - girl and boy - confirmation camp with amazing people and trip to Poland. And many heppy memories with friends.

Now I can only hope that year 2013 will be full of happines and joy :)

Weird things happen..

On se kumma miten asiat voivat vain loksahtaa paikoilleen. Tänään koulussa luokkamme esitti näytelmän, jonka pelkäsin olevan suuri katastrofi. Viimeisissä harjoituksissakaan ei kaikki mennyt kohdilleen. Mutta kun oli aika esittää, kaikki meni hyvin! Kaikki näyttelivät hyvin ja äänet ja jopa valot toimivat (valot olivat sanoneet vain pari tuntia aikaisemmin työsopimuksensa irti). Kaikinpuolin onnistunut päivä :)

Today our class played a play. I was realy worried because I thought that it will be catastrophe but every thing went well. This was a good day :)

Time is past

Eipä ole tullut kirjoitettua vähään aikaan. Mut nyt iski inspis joten pakko kai sitä on jotain kirjottaa :D

Se on ihmeellistä miten jotkut asiat muuttuu todella nopeasti ja jotkut eivät muutu millään. Muutama vuosi sitten olin vielä hiljainen hissukka jolla ei ollut ystäviä. Nyt mulla on kavereita - kokonaisen luokallisen verran - enkä mä todellakaan oo enää hiljanen. Mutta monet asiat eivät ole muuttuneet.

Ala-asteella kaikki kohteli mua kuin ilmaa. Musta ei välitetty, mulle ei puhuttu, mua ei otettu mukaan suunitelmiin. Viidennellä luokalla mun luokkakaverit järjesti yhdelle meidän luokkalaiselle - mun hyvälle kaverille - yllätysjuhlat synttäreiden kunniaksi. Mulle ei kerrottu mitään niistä juhlista eikä myöskään kutsuttu sinne.

Viellä nytkin 2,5 sen jälkeen kun siirryin ylä-asteelle mua kohdellaan kuin ilmaa välillä. Mua ei edelleenkään oteta mitään mukaan eikä mulle kerrota mitää. En mä oo vihanen tai katkera, mutta se saa mut tuntemaan itseni todella väsynneksi.




When I was kid I was like air for everybody. Now when time is past I'm still air in many things. I'm not angry, I'm just tired.